Monissa tapaamissani asiakkaissa yksi tuotekehityksen vuositavoitteista on kerätä määrätty määrä keksintöilmoituksia. Osassa näistä yrityksiä keksintöilmoitus on ainoa tapa esittää idea tuotteen parantamiseen niin, että se tulee varmasti systemaattisesti käsiteltyä. Mielestäni tämä on tehoton tapa organisoida tuotekehityksen tuotteita parantavien ja kehittävien ehdotusten käsittely.
Tässä perustelut näkemykselleni:
1. Määrän tuottama laatu jää haaveeksi
On yleisesti tunnettua, että ideoinnissa määrä tuottaa laatua. Jos henkilöstön ainoa tapa esittää ideoita on kirjata keksintöilmoitus, niin henkilöstölle tulee helposti sellainen olo, että meillä etsitään vain isoja, uniikkeja, ennen näkemättömiä parannuksia. Tämä voi johtaa siihen, että pienemmät ideat eivät tule organisaation tietoon ja tuotekehityksen käyttöön. Riman ollessa korkealla tuotetta kehittävien ehdotusten määrä jää pieneksi ja suuren ideamäärän tuottama laatu saavuttamatta.
.jpg?width=850&name=Untitled%20design%20(21).jpg)
2. Keksintöprosessi on raskas keksijälle ja käsittelijöille
Yleensä ideoinnissa käyttäjää pyydetään kirjaamaan vain muutama asia ideasta: otsikon, kuvauksen ja mahdolliset liitteet. Myös käsittelyprosessi on nopea ja tehokas, sillä vain pieni osaa syntyneistä ideoista jatkotyöstetään usein ensimmäisenä olevan nopean arvioinnin jälkeen.
Tyypillisessä keksintöilmoituksessa on useita kenttiä ja käsittelyprosessin kannalta välttämätön vaatimus potentiaalisen keksinnön syvällisestä kuvaamisesta. Keksintäilmoituksen käsittelyprosessin työmäärä on helposti monikymmenkertainen ideaan verrattuna, koska siinä tutkitaan perinpohjaisesti jo olemassa olevat ratkaisut ja keksinnöt arvioitaessa keksintöilmoituksen ainutlaatuista.
3. Korvaukset ei-keksinnöllisistä ilmoituksista
Käymissäni keskusteluissa keksintöilmoitusten käsittelystä on käynyt ilmi, että aina välillä työntekijöille maksetaan korvauksia keksintöilmoituksista, jotka eivät ole täyttäneet keksinnöllisyyden vaatimusta. Syynä maksamiseen on halu motivoida ja antaa tunnustusta. Ideoista ei yleensä ole tapana maksaa palkkioita ja motivointi käytetään usein osana vuositavoitteita olevaa innovaatiopistetavoitetta.
4. Yhteiskehittämisen puute
Tyypillisesti näkyvyys keksintöilmoituksen rajoitetaan pienelle määrälle ihmisiä, jotta mahdollisen keksinnön uutuusarvoa ei riskeerata. Keksintöilmoitusta käsittelevät ihmiset keskittyvät ensisijaisesti idean keksinnöllisyyden ja ainutlaatuisuuden arviointiin eivätkä sen kehittämiseen. Ideaprosessissa asiat ovat toisin ja siinä henkilöstöä aktivoidaan proaktiivisesti idean yhteiskehittämiseen. Yhteiskehitys voi parantaa alkuperäistä ideaa huomattavasti ja jalostaa lupaavan ajatuksen siemenestä arvokkaaksi ideaksi.
.jpg?width=1280&name=Untitled%20design%20(13).jpg)
5. Ideointi osallistaa laajemmin
Keksintöilmoituksessa kysyttävät hankalat kysymykset pelottavat monia työntekijöitä, joilla on mahtavia ideoita. Tyypillisesti vain teknisissä tuotekehitysrooleissa olevat tuntevat keksintöilmoitusprosessin ja siinä käytetyt termit. Ideaprosessissa käytetty yksinkertainen keräyslomake koetaan niin helpoksi, että jokainen organisaatiossa pystyy osallistumaan siihen.
6. Ideat voivat kehittyä keksinnöiksi
Kuulemme asiakkailtamme usein ideoista, jotka olivat syntyessään vaatimattomia eivätkä tuntuneet potentiaalisilta. Aina välillä käy kuitenkin niin, että kollegoiden sparrailu ja yhteiskehittäminen nostaa raakileen aivan uudelle tasolle. Jos merkittävä kehittyminen tapahtuu yhdellä kommentilla, asiakkaamme ovat antaneet tällaiselle kommentille ihan oman nimen: ”killer comment”. Parhaimmillaan tällaisen vaatimattoman alun lopputuloksen voi olla keksinnöllinen idea, joka päädytään suojaamaan patentoimalla.
Ja loppuun pieni salaisuus
Jos jaksoit lukea tänne saakka, voin paljastaa sinulle salaisuuden: todellisuudessa minusta keksintöilmoituksien keräämistä ei pitäisi korvata ideonnilla. Keksintöilmoituksen käsittelyprosessilla ja patentoinnilla on nimittäin oma tärkeä roolinsa organisaation immateriaalioikeuksien suojelemisessa.
Paras ja tehokkain ratkaisu monipuolisen innovoinnin ja henkilökunnan helpon osallistumisen kannalta olisi mielestäni kerätä sekä ideoita että keksintöilmoituksia samalla työkalulla. Tällainen ratkaisu mahdollistaa henkilöstön laajan osallistumisen innovaatiotoimintaan ja tutustuttaa henkilöstön innovointiin matalan kynnyksen ideoinnin avulla. Osallistujien kokemuksen ja osaamisen kasvaessa he tutustuvat myös keksintöihin ja voivat sujuvasti laajentaa uraansa keksijäksi. Tästä syystä Orchidealla pystyy keräämään ja käsittelemään omilla prosesseillaan sekä keksintöjä että ideoita. Ole yhteydessä, jos haluat kuulla ja nähdä miten tämä käytännössä tapahtuu.
