3 + 1 vinkkiä sisäiseen joukkoistamiseen

Posted by Kaisa Henttonen on 9.12.2015 16:35

Find me on:

Death_to_stock_photography_weekend_work_1280x853

Monissa suurissa organisaatioissa tuskaillaan innovaatioprosessin kanssa. Sisäisen joukkoistaminen mahdollisuudet uusien ideoiden sisäisen yhteiskehityksen mahdollistajana ovat houkuttelevat. Tulostemme mukaan teknologia ei yksissään riitä vaan itse sisäisen joukkoistamisen fasilitointi pitää ottaa vakavissaan. Sisäinen joukkoistaminen tähtää eksplisiittiseen ongelmanratkaisuun innovaatioiden kehitysprosessissa sekä uusien innovaatioiden luomisprosessissa.

Toteutimme syksyllä 2014 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutkimuksen sisäisen joukkoistamisen käytöstä isojen organisaatioiden innovaatiotoiminnassa. Case-tutkimukseen osallistui kolme organisaatiota. Yhdessä casessa oli kyseessä suuren organisaation paikallinen suuri yksikkö, yhdessä casessa kansallinen suuri organisaatio ja yhdessä casessa kansainvälinen suuri organisaatio. Haastattelimme jokaisesta organisaatiosta johtotason henkilöitä, innovaatiotoiminnasta vastaavia henkilöitä sekä työntekijöitä. Organisaatioissa hyödynnettiin Orchidea- työkalua sisäisen joukkoistamisen teknologisena alustana.

Aloita sisäinen joukkoistaminen Orchidean 60 päivän kokeiluversiolla

Aikaisemman tutkimuksen mukaan sisäisen joukkoistamisen onnistumiseen vaikuttaa kolme asiaa: 1) ihmisten motivoiminen sopivin insentiivein; 2) ihmisten osallistumisen kannustaminen; ja 3) huolelliset prosessit. Tutkimuksen tuloksena löysimme edellä mainittujen onnistumiseen vaikuttavien seikkojen lisäksi neljännen tekijän, toimenpiteet ennen joukkoistamisen lanseeraamista.

1. Motivointi ja palkitseminen

Sisäisen joukkoistamisen osallistumisen edistämiseksi tarvitaan jatkuva, suunniteltu palkkioiden virta. Kannustimista ideoijien mielestä merkittävintä oli rahallinen palkitseminen. Ylin johto taas tukeutui useammin sisäisiin motivointitekijöihin. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että palkitsemisen läpinäkyvyys ja julkiset tunnustukset olivat erittäin tärkeässä roolissa. Palkitsemisen oikeudenmukaisuus koettiin myös tärkeäksi.

2. Osallistumisen kannustaminen

Vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi organisaation jäseniä tulisi rohkaista ottamaan sisäisen joukkoistamisen aktiviteetteihin osaa, että heidän ensimmäinen käyntinsä alustalla ei jäisi myös viimeiseksi. Osallistumiseen kannustamisessa painotettiin markkinoinnin lisäksi toteutukseen päässeistä ideoista tehtyjä tarinoita. Johdon esimerkki ja tuki koettiin merkittäväksi kannustimeksi. Innovaatiokilpailujen merkitys korostui kaikissa tutkituissa organisaatioissa jatkuvan mielenkiinnon ylläpitäjänä. Joukkoistamistyökalun näkyminen intran etusivulla koettiin olevan paras tapa muistuttaa uusista ideoista ja kommenteista.

3. Huolelliset prosessit

Löydöksiimme perustuen suosittelemme, että sisäistä joukkoistamista tukemaan luodaan hyvin organisoitu ja läpinäkyvä innovaatioprosessi ideoiden käsittelystä niiden implementointiin saakka. Merkittävässä roolissa on myös käytettävän työkalun helppokäyttöisyys. Innovaatiotiimin merkitys toiminnan ylläpitäjänä ja kehittäjänä oli lisäksi avainasemassa kaikissa organisaatioissa.

4. Lanseeraamisen suunnittelu

Uutena parhaiden johtamiskäytänteiden luokkana löydettiin toimenpiteet ennen työkalun ja ideointiprosessin lanseeraamista. Työkalun pilotointi ja testaaminen etukäteen sekä etukäteismarkkinointi nähtiin tärkeinä toimenpiteinä. Varsinaisen lanseeraustilaisuuden huolellinen suunnittelu, markkinointi ja toteutus olivat merkittäviä. Organisaation jäsenten perehdyttäminen teknologisen alusten käyttöön ei saisi myöskään unohtua. Sisäisten sidosryhmien, kuten luottamusmiesten kanssa, keskusteleminen on myös ensiarvoisen tärkeää sisäisten joukkoistamistoimenpiteiden onnistumiselle.

Yhteenveto

Kaikki tutkimukseen osallistuneet organisaatiot olivat onnistuneet erittäin hyvin toteuttamaan haastavan siirtymän kohti sisäistä joukkoistamista. Yleispalaute tutkimukseen haastatelluilta henkilöiltä oli positiivista. Jokainen tutkituista organisaatioista oli panostanut sekä innovaatiotoiminnan prosessien että innovaatiostrategian kehittämiseen.

Jatkossa olisi kiinnostavaa tietää, mitkä edellä kuvatuista käytänteistä oikeasti toimivat eli johtavat toivottuihin tuloksiin ja millaisissa kombinaatioissa. Tämän asian selvittäminen on seuraava tavoitteemme.

Tutkimusryhmä kiittää kaikkia osallistuneita heidän arvokkaasta panoksestaan!

Lappeenrannan teknillisen yliopiston School of Business and Management, KTT Kaisa Henttonen, Prof. Jukka Hallikas ja KTM Tommi Rissanen.


 

New Call-to-action

Vinkkejä innovaatiotoimintaan!

Keskitymme blogissamme aiheisiin, jotka auttavat asiakkaitamme ja kehittämisen ammattilaisia menestymään.

Tilaa suoraan sähköpostiin